Monimuotoista työyhteisöviestintää

 

Valitsin esseeni aiheeksi International Foundation of Employee Benefit Plansin (IFEBP) Youtubessa julkaiseman videon, jossa haastatellaan Workplace Communication & Diversity Inc. puheenjohtajaa Marni Johnsonia. Hän kertoo puheenvuorossaan, miten tärkeää on huomioida eri taustoista tulevien ihmisten tarpeet kommunikoinnissa. Hän nostaa esille esim. Intiasta, Pakistanista ja Lähi-Idästä saapuvien ihmisten ymmärryksen hierarkkisuutta kohtaan, joten he ovat koko elämänsä tottuneet saamaan käskyjä, mitä pitää tehdä. Tämä on Johnsonin mukaan otettava huomioon yrityksen esimiesviestinnässä. Vastaavasti tärkeä huomioonotettava seikka on, että monikulttuurisessa yritysviestinnässä viestintää on selkeytettävä, sekä asiat muotoiltava lyhyesti ja ytimekkäästi, sekä vastattava kysymyksiin miksi, miten ja koska. Englantia toisena kielenä puhuvien ihmisten on vaikea ymmärtää esimerkiksi urheiluanalogiaa, tai vanhoja sanontoja, jotka eivät suoranaisesti ole käännettävissä. Monikulttuurisessa työympäristössä nämä seikat tulee ottaa huomioon, jotta viestintä tavoittaa kaikki tarkoitetulla tavalla, sekä toimii tasa-arvoisesti kaikkien ihmisten välillä. On otettava myös huomioon seikka, että joistain taustoista tulevien ihmisten ei ole sosiaalisesti mahdollisesti esittää vasta-argumentteja, eriäviä mielipiteitä, tai edes lisäkysymyksiä. Myös tämän seikan vuoksi esimiesviestinnän tulee olla selkeää ja helposti ymmärrettävää.

 

Henkilökohtaisesti allekirjoitan videon sanoman. Yksilöiden ja yhteisöjen välisessä viestinnässä on pystyttävä ottamaan huomioon se, kenelle viestintä on oikeasti kohdennettu. Tarkoitushakuisesti käytettävän vaikean terminologian sisällyttäminen on helposti tunnistettava alentavaksi, mikä on ehdottomasti kitkettävä pois kaikesta työkulttuurista, riippumatta monikulttuurisuuden osallisuudesta. Kaikessa työyhteisöviestinnässä on mielestäni kannatettava yksilöiden välistä tasa-arvoa, ja kitkettävä ajatus monimuotoisuudesta pois, koska monimuotoisuus ei ole terminä tarpeellinen. On tietysti tiedostettava, että ihmiset erilaisista taustoista ovat voimavara, mutta ihmisten erilaisuuden korostaminen ei välttämättä edesauta yksilöiden välistä tasa-arvoisuutta tarkoitetusti.

 

Löytämässäni artikkelissa lehtorit Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala käsittelevät myös samankaltaisia ajatuksia monimuotoisesta työpaikasta. He nostavat esiin työpaikan tarkastelun esteettömyysnäkökulmasta, joka tukee Marni Johnsonin ajatuksia. Heidän maininnassaan esteetön työympäristö voidaan saavuttaa pienilläkin muutoksilla, mukaan lukien viestintä. Vastaavasti Duunitorin #girlstakeover-artikkelissa ”7 muutosta, joita nuoret vaativat työnantajilta” on nostettu jo lähtökohtainen tapa viestiä työstä, käyttämällä esimerkiksi sukupuolineutraaleja termejä, kuten esihenkilö. Tämä on metatason viestintää, mutta ehdottoman tärkeää yrityksen ja johtoportaan osalta, jotta perustavanlaatuista monimuotoisuuden tukemista viestinnällä pystytään saavuttamaan.

Lähteet:

                             https://duunitori.fi/tyoelama/girlstakeover-monimuotoisuus

                             https://tietyoelamaan.fi/suomalaisen-tyoelaman-monimuotoisuus-mista-nyt-puhutaan/

                             https://www.youtube.com/watch?v=HPITge0NAlE